Design blogit

Muotoilu voi koskettaa ja vaikuttaa niin ihmisen perustarpeisiin, kuin huipputarpeisiin, muotoilu on mukautuva käsite, jota kukaan ei tunnu ymmärtävän. Siten esitän, että muotoilu, ilman siihen normaalisti sisältyvää kuvallista esilletuomista, on itseasiassa melko lähellä itse luovuuden käsitettä, jota kukaan ei myös tunnu ymmärtävän.

Luovuudesta sanotaan että vasen aivopuolisko on analyyttinen, käytännöllinen, organisoitu ja looginen, ja oikea aivopuolisko on tosi luova, tunteikas, sensuaali, värikäs ja lahjakas.

Ei.

Asia ei ole lähimainkaan näin yksinkertainen, se on varmaa.

Sen sijaan, mitä tuoreet tieteelliset tutkimukset, kuten Rex Jungin ja kumppaneiden tutkimus, ovat osoittaneet, on että koko luova prosessi koostuu monista ristiintoimivista prosesseista ja tunteista. Luomisen eri vaiheissa aktivoituvat eri aivojen osa alueet.

Tutkijat ovat paikantaneet luovuuden niin hyvin kuin pystyvät, ja kerron missä se on heidän mukaansa.

Luovuutta hallitsee enimmäkseen aivojen otsalohko. Päälakilohko vastaa enimmäkseen kuvallisen ilmaisun kyvyistä ja luovuuteen vaadittavasta muistista. Muut osat vastaavat ajatusten siirtymisestä otsalohkon hallittavaksi. Mutta, jos tässä olisi kaikki, niin asia olisi yksinkertainen. Näin ei kuitenkaan ole, sen sijaan luovuus ei muodostu vain joidenkin aivoalueiden vahvuudesta, vaan myös heikkoudesta. Niin, että luovat aivot ovat varsinainen heikkouksien ja vahvuuksien sillisalaatti.

Luovuus näyttää olevan yhteydessä sekä lisäykseen että vähennykseen aivokuoren paksuudessa ja/tai tilavuudessa monissa alueissa aivoja. Lisäystä löydettiin näistä: keskiaivot, striatum, precuneus, ja dorsolateral prefrontal cortex (otsalohkoa), superior parietal lobule (päälakilohkoa), ja posterior cingulate ja oikea angular gyrus. Vähennystä havaittiin näissä: kielellinen alue, cuneus, fusiform gyri, ja orbitofrontal cortex, ja myös corpus callosumin splenium.

Tämä latinalaisperäisten sanojen viidakko tarkoittaa käytännössä ensiksi sitä, että luovilla ihmisillä on korostunut tunneälykkyys nimenomaan sillä alueella tunneälyä, joka liittyy merkitysten antamiseen asioille, koska cingulate gyrus on ylikorostunut. Etenkin tämän ylikorostumisen vuoksi luovan ihmisen järkeen (otsalohkossa) saapuu enemmän tavaraa. Tämä osa tunneälyä on heillä parempi vakuuttamaan järjen asioiden tärkeästä merkityksestä. Toisinsanoen, luova löytää itsensä vähäpätöisemmistä asioista kuin ei luova, ja koettelee enempi ja nopeammin niiden merkitystä minälle.

Toinen syy luovien ajatusten syntyyn selviää myös tuosta sanaviidakosta ja tutkimuksista. Nimittäin oikeanpuoleinen etuotsalohko, joka vastaa uusista ideoista, kilpailee vasemman etuotsalohkon kanssa. Vasen etuotsalohko on yhteydessä alueisiin ja lohkoihin, jotka ovat tärkeitä kielentuotannossa ja loogisen, lineaarisen ja automaattisen tiedon taltioinnissa, ja juuri nämä alueet ovat luovilla heikentyneitä. Toisinsanoen, luovat ovat yleensä kehnoja käsittelemään fysiikan teorioita ja samasta syystä parempia pohtimaan esteettisiä kysymyksiä.

Nuo kaksi eivät kuitenkaan ole ainoat syyt siihen miksi luovia ajatuksia pääsee syntymään. Terveet aivot, jotka ovat parempia luovuutta vaativissa tehtävissä, ovat myös ”vähemmän rajoittuneita” rakenteellisesti, niissä valkea aine on vähemmän ”jäykkää”. Niissä yhteydet ovat parempia kaukaisiin muistikuviin, joilla ei ole näennäisesti mitään tekemistä käsiteltävän asian kanssa. Tälle terveen rajoissa olevalle erolle on oma sanansa, luovat ovat enempi skitsotypisia kuin muut.

Tutkimuksista selviää myös jotain muuta.

Tutkimukset osoittavat vääräksi myös erään toisen harhaluulon, nimittäin sen, että luovuutta voi opettaa. Mutta, mitä tutkimusten pohjalta voi päätellä on, että luovat aivot ovat synnynnäisesti erilaiset ja että erot ovat huomattavia. Siten, mitä voidaan opettaa on luova ilmaisu, mutta itse luovuutta ei voida opettaa. Ne, jotka niin uskovat, eivät tiedä että luovat aivot ovat rakenteellisesti erilaiset.