Ideoinnilla tarkoitetaan keinoja ja menetelmiä, joiden avulla mietitään, mitenkä jonkun asian voisi tehdä vielä paremmin. Se on osa luovaa prosessia joka useimmiten lähtee liikkeelle ongelmien kartoittamisella ja niiden analysoimisella.
Ideointi lähtee abstraktilta tasolta jotta luonnostelu olisi mahdollisimman nopeatemposta ja samalla suunnitelmasta pystytään löytämään mahdollisimman monta ratkaisua ja mahdollisuutta. Suunnitelmavaiheessa ei missään nimessä saa takertua ensimmäiseen ideaan, vaan on saatava tuotettua monia eri variaatioita ja vaihtoehtoja, jotta kaikista löytyisi parhaat puolet, ja niistä kokoamalla saataisiin täydellinen suunnitelma luotua. Useimmiten kaikista hulluimmat ja oudoimmat ideat ovat kaikkein rikkaimpia.
Luovan työn tuottamisessa käytetään erilaisia luonnostelumenetelmiä ja tapoja. Ideointimenetelmiä on monia erilaisia. Menetelmät voivat olla kuvallisia tai sanallisia. Kuvallisessa tavassa voidaan rakentaa kollaasi luomaan suunnitelmalle suuntaa ja avaamaan tunnelmaa, kun taas sanallisella luonnostelulla puolestaan voidaan rakentaa miellekarttaa. Luovan työn ideoija huomaa työtä suunnitellessa, mikä on paras keino ja mikä tuntuu itsestään parhaimmalta vaihtoehdolta.
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
korjattu
Nyt näyttää selkeämmältä. Yksi pikku asia, jonka vielä voisit korjata: Viimeisessä kappaleessa olevassa lauseessa ”Kuvallisessa tavassa voit rakentaa …” + ”sanallisella puolestaan voisi rakentaa …” on kaksi erilaista persoonamuotoa: sinuttelu- ja passiivimuoto. Korjaa johdonmukaiseksi, eli olet käyttänyt passiivimuotoa koko artikkelissa, jolloin sillä jatketaan loppuun asti.
Korjauksen jälkeen OK arvioitavaksi.
terv Vuokko
tein muutokset ja tässä olis nyt korjattu versio.
Melko lyhyt teksti ja siinä on muutamia epäselviä kohtia.
Tässä muutamia:
– luonnostelu- ja ideointimenetelmät rinnastetaan toisiinsa liian itsestään selvästi. Kun seuraavassa lauseessa (ks. alla) kuvaatkin mitä ne ovat, niin voisit ennen sitä esitellä ne erikseen, esim. luonnostelu on usein kuvallista ja ideoinnissa käytetänn abstrakteja luokituksia ja sanallisia tapoja. Samalla saisit laajuutta vähän lisää tekstiin.
– Lause: ”voivat olla kuvainnollisia, sanallisia tai esimerkiksi havainnollisia” on hieman epäselvä kohta: kuvainnollinen tarkoittaa metaforaa, mutta jos tarkoitat että kuvallinen, niin se on yksi havainnollisuutta auttava tapa, jonka jälkeen erikseen mainittu ”esimerkiksi havainnollisia” ei oikein enää avaudu vaan tuntuu toistolta. Korjaa siten, että esille tulee selvästi se mitä tarkoitat.
– viimeisen kappaleen ”Ideoinnilla tarkoitetaan ke…” voisitkin ehkä siirtää ensimmäiseen kappaleeseen, koska siinä esitellään vielä näitä perusasioita, eikä se oikein toimi yhteenvetona, kuten lopussa on yleensä tapana tehdä.
– Keskimmäinen kappale on kaikkein havainnollisin ja se voisikin olla viimeinen kappale tekstissä.
Tee vielä uusi versio ja katsotaan sitä sitten.
trev Vuokko